MELLILÄN METSÄSTÄJÄT ry

Seuran ensimmäinen kettujahti on päätetty järjestää syyskuun 22. päivänä 1963. Sittemmin kettujahdista muodostui perinne, jota on noudatettu vuosia 1977 – 1985 lukuun ottamatta.

Syyskokouksessa elokuun 29. päivänä 1963, pykälässä 13 on päätetty, että seuran jäsenellä oli oikeus kaataa vain 5 jänistä ja 5 metsoa. Ketun ampuminen oikeutti yhteen lisäjänikseen tai lisämetsoon. Muuta riistaa sai ampua vapaasti, peltopyy oli kuitenkin rauhoitettu. Makuulta lähtevää jänistä ei saanut ampua. Vieraskortilla sai ampua yhden jäniksen tai yhden metson. Kanahaukan tapporaha oli 7 mk ja varpushaukan 3 mk 50 penniä (em. kokous 14 §).

Metsoa sai viimeksi metsästää seuran alueella 10-30.09.1966 välisenä aikana.

06.10.1971 4. §:ssä hyväksyttiin Pentti Korpela seuran jäseneksi ja samalla saatiin kalavedet vuokralle ilman eri korvausta Kuusiston pitäjästä.

12.08.1974 saatiin seuralle lisää metsästysmaita Loimaan kunnan Piltolan kylästä noin 460 hehtaaria 25 vuodeksi.

Peuranmetsästystä on alkujaan harjoitettu seuran toimesta ja 26.11.1975 pidettiin Mellilän Maataloustuottajien talolla perustava peurakokous. Tällöin eriytettiin peuran metsästys omaksi organisaatioksi, joka kuitenkin on emäseuran alainen. Jahtipäälliköksi valittiin tällöin Arvo Kallio.

Peurakannan huippuvuodet olivat vuosina 1980 ja 1996, jolloin seuralla oli luvat 30 ja 35 peuran kaatamiseksi.

1998 kesäkokouksessa Antti Fabritius ehdotti yhden hirven luvan hankkimista Metsähallitukselta seuralle.

Riistanhoitoyhdistyksen ampumakilpailussa on saavutettu merkittäviä tuloksia. 1997 seura palkittiin yhdistyksen alueen parhaana hirvenjuoksussa ja nuoret saavuttivat ykkös- ja kolmossijan nuorten sarjassa.